Key lime pie maljat

Monesti jälkiruuan kanssa ei enää viitsi pelata, kun pistänyt kaiken tarmonsa itse pääruokaan. Nyt oli kuitenkin tilaus makealle aterian päätökselle ja annoin kultani valita reseptin ruotsalaisesta Söte Desserter-lehdestä, sen ensimmäisestä numerosta kesältä.

Key lime pie oli suurta herkkua amerikanreissullamme, eikä ollutkaan yllätys, että jälkkäriksi valikoitui "Key lime pie i glas" ohje. Jälkiruuasta tulee todella makea ja kesän viimeiset mansikat sekä kirpeä kiivi antoivat sille raikkautta.

Resepti on helppo toteuttaa, vaikka siinä liivatteen ja hyytymisajan kanssa pelataankin. Kondensoitua maitoa olen löytänyt Espoosta K-supermarketista ja Stockmannilta. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin kahdeksan digestive-keksiä, mutta pudotin määrän kuuteen. Määrään vaikuttaa myös se, minkälaiseen astiaan annoksen laittaa tarjolle.

Tarpeet (4 annosta):

1 liivatelehti
6 digestive keksiä
0,5 tl kanelia
1 dl kuohukermaa
1 purkki makeutettua kondensoitua maitoa (noin 400 g)
1 luomulime, josta käytetään sekä kuori että mehu
muutama mansikka, kiivi tms. koristeeksi

Teko-ohje:

Laita liivatelehti noin viideksi minuutiksi kylmään veteen. Murskaa keksit murusiksi ja sekoita kaneli murujen joukkoon. Jaa muruseos neljään maljaan/lasiin. Säästä muruseoksesta pari ruokalusikallista koristeeksi.

Raasta limen kuori. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää vaahtoon kondensoitu maito
ja kuoriraaste.

Purista limen mehu pikkukattilaan ja kiehauta hellalla. Purista ylimääräinen vesi pois liivatelehdestä ja lisää se kuumaan mehuun. Anna liivatelehden sulaa. Lisää mehu kermaseokseen ja sekoita.

Jaa kermaseos maljohin murujen päälle ja anna hyytyä jääkaapissa ainakin kaksi tuntia tai yön yli.

Tee kiivistä ja mansikoista pieniä palasia. Lisää ne annosten päälle ja ripottele lopuksi viimeiset keksimurut. Tarjoile.

Savuporotäyte palttoonapeille

Ystävien tapaaminen ei aina ole niin mutkatonta kuin toivoisi. Monenlaisten aikataulujen ja tilanteiden yhteensovittaminen on työlästä. Ystäväpiirissä oli loppukesästä pitkästä aikaa häät ja näin porukka saatiin taas kerran kokoon. Kiitokset vastavihityille kivoista kekkereistä tätäkin kautta!

Juhlien illallispöydässä pääsimme maistelemaan monenlaisten herkkujen joukossa myös mainioita savuporotäytteisiä palttoonappeja. Eräs ystävistäni keksi tilata minulta reseptin, jolla noita herkkuja pääsisi nauttimaan jälkeenpäin. Reseptin matkiminen ei onnistunut, sanotaan se nyt tähän alkuun: Ensinnäkin häätarjoiluissa kyse ei ollut palttoonapeista vaan ohuemmista ruissnackseistä. Toisekseen häissä olleet snäksit oli täytetty kosteammalla seoksella kuin omassa versiossani.

Minusta näistä tuli kuitenkin oikein hyviä palttoonappeja. Savuporo on juhlava täyte ja leipäsistä saa helppoa vierastarjottavaa. Jämäkämpi päällys ei heti vetistä palttoonappia pehmeäksi, mutta halutessasi voit lorauttaa täytteeseen hieman kermaa tai maitoa. Kuorruttelin tämän ohjeen mukaisella määrällä yli puolet 300 g palttoonappipussin leipäsistä.

Tarpeet:

1 prk ranskankermaa
n. 100 g maustamatonta tuorejuustoa
1-1,5 rkl piparjuuritahnaa
pari ruokalusikallista silputtua ruohosipulia
pippuria myllystä
100 g savuporoa
(pieni liraus kermaa tai maitoa notkistamiseen)
ruohosipulia tai persiljaa koristeluun
Väinämöisen palttoonappeja

Teko-ohje:

Silppua savuporo pienen pieneksi muruseksi ja hienonna ruohosipuli niin ikään pieneksi hakkelukseksi. Sekoita täytteen aineet keskenään ja anna vetäytyä jääkaapissa puolisen tuntia. Päällystä palttoonapit mahdollisimman lähellä tarjoilua, jolloin leipäset säilyvät rapeina. Koristele ruohosipulilla tai persiljalla.

Omena-toscakakku

Omppuja on tullut monena vuonna hyvin, mutta tänä vuonna kevään leikkaukset ja viime syksyn valtava sato aiheuttivat melkeinpä omenakadon. Perinteinen kotiväen omenatervehdys kuitenkin saatiin tänne etelään ja omppuja oli hyvin syötäväksi sekä piirakkaan.

Ohje on  Hedelmäin- ja marjanviljelijäin liiton nettisivulta, ajattelin, että siellä on asiantuntemusta näissä asioissa. Laitoin omenaa kuitenkin reilummin kuin ohjeessa oli, turha minusta on tehdä omppupiirakkaa, jos omenoista rupeaa säästämään. Jauhoina käytin täysjyvävehnäjauhoja ja margariinin korvasin voilla.

Tarpeet:

3 munaa
2 dl sokeria
100 g voita
3 dl vehnäjauhoja (täysjyvävehnäjauhot käyvät myös)
1 tl leivinjauhetta
2 tl vanilliinisokeria
4-5 omenaa

Kuorrutus:

100 g voita
1 dl sokeria
0,25 dl vehnäjauhoja
100 g mantelilastuja
1 rkl maitoa

Teko-ohje:

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen ja voitele torttuvuoka valmiiksi. Sulata voi ja anna jäähtyä. Vaahdota munat ja sokeri. Lisää jäähtynyt voi muna-sokerivaahtoon. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan varovaisesti sekoittaen. Laita taikina uunivuokaan. Pilko omenat lohkoiksi ja peitä piirakan pohja omenalohkoilla. Paista uunissa noin vartti 200 asteessa.

Valmista toscakuorrutus kattilassa. Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja kiehauta. Kaada seos torttuvuokaa omenoiden päälle ja jatka kypsennystä, kunnes kuorrutus on saanut kauniin ruskean värin.

Kanafajitas

Oli tex-mex ruuan vuoro ja kokeilin nyt kanafajitasten tekoa. Olen totaalisen kyllästynyt kaupan maustepussien makuihin ja lähdinkin  yrittämään maustamista itse. Tukena oli amerikkalaisen Taste of Homen fajitasresepti, joskin otin vapaudet muokata ohjetta. Lisäpontta tälle ruualle tuli oman parvekkeen sadosta: punaiset chilit olivat juuri korjuukypsiä ja tomaatitkin olivat jo punastuneet perusteellisesti.

Tarpeet:

400 g broilerinfileitä

Marinadi broilerille:

loraus avokadoöljyä
2 rkl sitruunamehua
1 tl suolaa
1,5 tl kuivattua oreganoa
1,5 tl juustokuminaa (jeeraa)
1 yksikyntinen valkosipuli
1 chilipalko tai jauhettua chiliä
o,5 tl paprikajauhetta

Lisäksi:

pieni punainen paprika
pieni vihreä paprika
1-2 sipulia
tortillalettuja
taco kastiketta,
salsaa,
guacamolea,
ranskankermaa

Teko-ohje:

Viipaloi broilerinfileet suuhun sopiviksi suikaleiksi. Sekoita marinadin ainekset tukevassa ja suljettavassa muovipussissa. Lisää broilerisuikaleet muovipussiin, purista ylimääräiset ilmat pois ja kääntele/puristele pussia niin, että marinadi sekoittuu lihojen joukkoon. Anna marinoitua 1-4 h (itse marinoin tunnin verran).

Suikaloi paprikat ja sipulit broilerinlihan marinointiajan loppupuolella. Lorauta pannulle öljyä ja paista paprika-sipulisuikaleita sen verran, että ne ovat kypsiä, mutta vielä mukavan rapeita purtaessa. Siirrä seos pannulta toiseen astiaan odottamaan. Paista samassa öljyssä broilereita, kunnes ne ovat kypsiä. Lisää paprika-sipuliseos pannulle ja anna lämmetä. Tarjoile kuumana lisukkeiden kera.

Soppasirkus on nyt myös Facebookissa!

Sysky on hyvää aikaa aloittaa jotain uutta, kun kesän lomailut antavat intoa ja pinkeyttä toteuttaa unelmia. Soppasirkus löytyy jatkossa Bloggerin ja Twitterin lisäksi myös Facebookista, tervetuloa!

Mökkiläisen mutkaton sienikastike

Loppukesän päivinä pääsin vielä viettämään viimeisen kesälomapätkän mökille Pohjois-Savoon. Saaressa kuivuus ei ole niin suuri ongelma, mutta pieni sade olisi sielläkin tehnyt hyvää sienisadolle. Sain saaliikseni herkku- ja punikkitatteja, muutamia kanttarellejä ja suolasieniksi päätyneitä rouskuja. Haperoita olisi ollut metsässä enemmänkin, mutta en nyt niitä vaivautunut poimimaan.

Mökillä ruuanlaitto on aina mutkatonta. Sienikastikkeeseen tulisi kotona laitettua kermaa, mutta sitä ei mökillä ollut mukana. Äitini motkotti siitä, että  sienet olisi pitänyt pilkkoa pienemmiksi. Minulla oli tällainen maalaisversio isommilla palasilla.

Tarpeet:

1 litra herkkutatteja ja kanttarellejä
nokare voita
1 sipuli
2-3 rkl vehnäjauhoja
maitoa (määrä riippuu siitä, kuinka paksun kastikkeen haluat)
n. 100 g valkosipulituorejuustoa
mustapippuria myllystä
suolaa

Teko-ohje:

Pilko puhdistetut sienet pieniksi palasiksi ja silppua sipuli. Paista sieniä pannulla miedolla lämmöllä niin, että ylimääräinen neste haihtuu. Lisää sienten joukkoon voi ja pieneksi pilkottu sipuli. Kuullota, kunnes sipuli on läpikuultavaa. Ripottele vehnäjauhot pannulle ja kääntele jauhot muiden ainesten joikkoon. Lisää loraus maitoa ja keitä muutama minuutti. Lisää lopuksi tuorejuusto ja pippuri sekä suola. Kuumenna seos vielä kerran.

Äidin hyvät viipalekurkut etikkaliemessä

Äitini on innokas kasvimaanlaittaja ja kotipihan satoa on meillä saatu syödä aina. Tänä kesänä avomaankurkut kasvoivat ihan salaa katseilta piilossa ja satoa riitti säilöttäväksi asti. Meillä kasvatus tapahtuu ilman keinotekoisia lannotteita tai torjuntoja. Tämä on sitä parasta lähi- ja luomuruokaa, vaikkei se Eviran kriteerejä täytäkään!

Äitini on yhdistellyt ohjeen kolmesta eri reseptistä "oman järkensä mukaan". Kiitokset Äitille reseptistä ja terveisiä sinne kotopuoleen!

Tarpeet:

1 kg avomaankurkkuja
3 dl vettä
2 dl etikkaa
1 rkl sinapinsiemeniä
2 rkl suolaa
2 dl sokeria
0,5 tl mustapippuria
1 valkosipuli
1 porkkana
tilliä
mustaviinimarjanlehtiä

Teko-ohje:

Liota huuhdottuja kurkkuja pari tuntia kylmässä vedessä. Harjaa ne sitten puhtaiksi ja huuhtele vielä kerran. Viipaloi kurkut ja porkkanat. Kuori valkosipulin kynnet. Lado säilöntäpurkkiin kurkkuviipaleet, porkkanat, valkosipulit, tillit ja viinimarjanlehdet kerroksittain.

Sekoita vesi, etikka suola, sokeri ja pippuri liemeksi ja keitä sitä noin kymmenen minuuttia. Kaada liemi kuumana purkkiin viipaleiden päälle. Sulje purkki kannella ja anna jäähtyä. Säilytä kylmässä. Anna maustua pari päivä ennen tarjoilua.