Äidin ruokaisa kanasalaatti

Nyt tulee tuulahdus lapsuudesta, sillä kanasalaatin resepti on kulkenut jo vuosikymmenet perheemme mukana. Äiti on tehnyt tätä salaattia jo silloin, kun olin pikkutyttö. Salaatti on otettu mukaan, kun on lähdetty mökille tai mummulaan. Sitä on tarjottu ylioppilasjuhlissani ja pienemmissäkin kekkereissä. Se on luottovalinta, kun halutaan hyvänmakuista tarjottavaa.

Juhlaversioon salaatista olemme laittaneet savukinkkua reilummin. Kävipä kerran niinkin, että juhlapäivän aamuna salaattiin unohtui lisätä pilkotut broilerit ja pöytään kannettiin pelkkä kinkkuversio. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä sukulainen kehui meidän kinkkusalaatin makua.

Reseptistä tulee salaattia paljon ja syötävää riittää lounaaksi kahdeksalle. Äidin vinkki: pese vihannekset hyvissä ajoin ja anna niiden kuivua, jottei salaatti vetisty.

Tarpeet:

1 grillattu broileri

100 g savukinkkua

2 dl keitettyä riisiä

1 pussi pakasteherneitä (200-250 g)

1 tlk säilykeananasta (227 g)

purjoa (käytin noin 12 cm palan)

1 pieni keräsalaatti (amerikansalaatti, jäävuorisalaatti)

4 tomaattia

Tarpeet currykastike:

1 prk kermaviiliä

1 tl sinappia

2 tl currya 

1 tl suolaa

Teko-ohje:

Pese ensin vihannekset ja valuta kuivaksi. Ota herneet sulamaan (voi lisätä salaattiin kohmeisina). Irrottele broilerista liha (meillä nahkoineen) ja pilko pienemmiksi paloiksi. Kuutioi tomaatit ja pilko salaatti. Leikkaa purjo ohuiksi siivuiksi. Paloittele kinkku. Sekoita kaikki salaatin raaka-aineet kulhossa. Valmista currykastike sekoittamalla kaikki kastikkeen ainekset yhteen. Sekoita currykastike salaatin joukkoon. Anna makujen tasaantua vartti - puoli tuntia ennen tarjoilua. 

Täytetyt rieskarullat (katkarapu, kylmäsavulohi ja kinkku)

Rieskarullista syntyy helppoa tarjottavaa vaikka loppuvuoden juhlasesonkia varten. Täytevaihtoehtoja voi itsekin sommitella omaan makuun sopivaksi. Itse tykkään tehdä täytteet valmiiksi edellisenä iltana ja sitten noin tunti-puoli ennen tarjoilua kokoan rieskapaketit valmiiksi jääkaappiin ja leikkaan ne sitten vasta ihan loppumetreillä vadille tarjottavaksi.

Jokaista täytettä varten varataan 3-6 neliskanttista lapinrieskaa.

Katkaraputäyte (resepti napattu Ideakeittiöstä):

200  g Chili tuorejuustoa
200  g katkarapuja
1  rkl limenmehua
nippu tuoretta korianteria
cocktailtikkuja

Teko-ohje katkaraputäyte:

Valuta sulaneet katkaravut huolellisesti. Sekoita täyte tuorejuustosta ja katkaravuista. Mausta limenmehulla ja hienonnetulla tuoreella korianterilla. Levitä täyte rieskojen päälle tasaiseksi kerrokseksi, asettele päälle korianterinlehtiä ja kääri rieskat rullalle. Anna rullien levätä jääkaapissa kelmun alla ainakin 30 minuuttia ennen tarjoilua.

Ota rieskarulla jääkaapista ja töki cocktailtikut tasaisin välein siihen pystyyn. Leikkaa tikkujen välistä annospalat erilleen.

Kylmäsavulohitäyte:

150 g yrttistä tuorejuustoa
noin 0,5 dl ranskankermaa
200 g kylmäsavulohta
tuoretta tilliä
cocktailtikkuja

Teko-ohje kylmäsavulohitäyte:

Notkista tuorejuusto ranskankermalla. Levitä seos lapinrieskojen päälle. Lisää kylmäsavulohiviipaleet rieskan päälle ja silppua pinnalle tuoretta tilliä. Rullaa rieska tiiviiksi pötköksi ja laita kelmun sisässä jääkaappiin tekeytymään noin puoleksi tunniksi. Juuri ennen tarjoilua töki cocktailtikut tasaisin välein rieskarulliin ja leikkaa rulla annospaloiksi.

Savukinkkutäyte:

150 g yrttistä tuorejuustoa
0,5 dl kurkkusalaattia
200 g savukinkkua
hienonnettua persiljaa
mustapippuria myllystä

Teko-ohje savukinkkutäyte:

Hienonna savukinkku ja sekoita kaikki aineet keskenään. Levitä täyte rieskarullien päälle. Juuri ennen tarjoilua töki cocktailtikut tasaisin välein rieskarulliin ja leikkaa rulla annospaloiksi.

Kullankeltainen broileripastasalaatti

Tämä salaatti oli tarjolla ensimmäisen kerran juhlien noutopöydässä joskus 90-luvulla. Hunajamarinoitu broileri oli juuri rantautunut meidän perheen ostoslistalle ja sitä tähänkin salaattiin laitettiin. Nyt kun tein tätä uudemman kerran iltapalaksi, oli jo hankala löytää hunajabroileria kaupasta, kun muut marinadit olivat vieneet siltä tilaa. Salaatti sopii vierastarjoilun lisäksi myös piknikille.

Ohje on alunperin otettu jostain lehdestä, mutta lähde on unohtunut vuosien saatossa. Salaatin voi tarjota kokoaan kylmänä tai broilerisuikaleet lämmitettyinä.

Tarpeet (8-10 annosta buffetpöydässä):

6 dl kierrepastaa
3 l vettä
2 tl suolaa
2 rkl öljyä

Marinadi pastalle:

6 rkl öljyä
4 rkl valkoviinietikkaa
4 tl sokeria
1 tl currya
1,5 tl suolaa

Salaattiin lisäksi:

1 punainen paprika
1 keltainen paprika
2 tlk säilykemandariineja (voi jättää myös pois)
1 kerä napakkaa salaattia
400 g hunajamarinoitua broileria suikaleina
4 tl öljyä
hienonnettua persiljaa

Teko-ohje:

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Sekoita marinadin ainekset keskenään ja lisää pasta marinoitumaan. Anna pastan maustua jääkaapissa ainakin pari tuntia tai yön yli. Kuutioi paprikat. Valuta mandariinit ja sekoita ne pastan joukkoon. Revi salaatti laakean tarjoiluvadin pohjalle. Kaada pastasalaatti päälle. Ruskista broilerisuikaleet ja nosta ne pastan päälle joko suoraan pannulta lämpimänä tai jäähdytettynä. Ripottele hienonnettua persiljaa pinnalle ja tarjoile.

Perunasalaatti fetalla ja aurinkokuivatuilla tomaateilla

Joulun jälkeen majoneesipohjainen perunasalaatti ei enää houkutellut ja teimme uudenvuodenaatoksi bratwurstien seuraksi toisenlaisen ratkaisun. Idea lähti joskus nauttimastani buffet-pöydän tarjottavasta ja salaatti rakentui näppituntumalta.

Salaatintekoa kannattaa ennakoida vähän ja keittää potut hyvissä ajoin ja jäähdyttää ne kunnolla. Jos sattuisi tykkäämään oliiveista, olisi joukkoon voinut heittää muutaman vihreän oliivin. Kasasimme salaatin kerroksittain, jottei feta ja perunat menisi sohjoksi.

 

Tarpeet:

3-4 kiinteämaltoista perunaa keitettynä ja kuorittuna
5-8 aurinkokuivattua tomaattia
pari rkl tomaattipurkin öljyä
2-3 maustekurkkua
1 pkt fetajuustoa
tuoretta ruohosipulia
mustapippuria myllystä

Teko-ohje:

Viipaloi/paloittele perunat salaattikulhoon. Silppua aurinkokuivatut tomaatit ja ruohosipuli esim. saksilla perunoiden joukkoon. Kaada päälle öljyä tomaattipurkista. Kuutioi maustekurkut ja fetajuusto ja lisää ne salaattiin päällimmäisiksi. Tarjoile!

Savuporokakku

Siskollani on ollut tänä vuonna juhlavuosi. Kesällä pääsimme suvun kanssa puutarhajuhliin ja nyt varsinaisen syntymäpäivän lähestyessä siskoni juhli merkkipäiväänsä työkavereiden kanssa.

Ennen työpaikan juhlia siskoni pyysi apua voileipäkakkujen tekemiseen. Lopulta asiat menivät niin, että hän teki kakut ja minä sain ylimääräiseksi jääneen kakun itselleni. Kakku oli todella hyvää ja siskoni huolellinen kädenjälki näkyi myös onnistuneessa lopputuloksessa.

Ohje on Kodin kuvalehdestä 24/2009. Kiitos siskolle reseptistä ja sen toteutuksesta.

 

Tarpeet pohja:

150 g hapankorppuja
0,5 tl rouhittua mustapippuria
1 dl voisulaa

Täyte:

5 liivatelehteä
200 g kylmäsavuporoviipaleita
1 pieni sipuli
1 prk (200 g) aurinkokuivattutomaattituorejuustoa
1 prk (200 g) maustamatonta tuorejuustoa
1 prk (200 g) kermaviiliä
4 dl vispikermaa
1 dl kurkkusalaattia (ei sinappista)
1 dl persiljasilppua
1 tl rouhittua mustapippuria
1 dl laimennettua sitruunamehua

Karpalo-/puolukkakiille:

5 dl sokeroitua, laimennettua karpalo- tai puolukkamehua
4,5 liivatelehteä

Useamman kakun täyttä mahtui juuri ja juuri
työstämään nurinpäin käännetyssä tuppervaaran kakkukuvussa

Teko-ohje:

Leikkaa 24-senttisen irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi. Voitele se kevyesti. Murskaa hapankorput hienoksi. Sekoita joukkoon pippuri. Sekoita hapankorppuseos voisulan kanssa ja painele pohjaksi vuokaan.

Laita liivatelehdet likoamaan runsaaseen, kylmään veteen vähintään 10 minuutiksi. Leikkaa poro pieneksi rouheeksi. Silppua sipuli. Sekoita tuorejuustot ja kermaviili notkeaksi tahnaksi. Sekoita muut aineet paitsi liivatelehdet ja sitruunamehu yhteen.

Kiehauta sitruunamehu pienessä kasarissa ja sulata puristellut liivatelehdet siihen. Jäähdytä hetki ja sekoita liivateneste täytteeseen. Kaada täyte hapankorppupohjan päälle. Anna hyytyä jääkaapissa peitettynä yön yli.

Kiille:

Laita kiilteen liivatelehdet likoamaan 10 minuutiksi. Kiehauta mehu ja sulata puristellut liivatelehdet siihen. Jäädytä välillä sekoittaen lähes viileäksi. Kaada vuokaan porokakun päälle ja anna hyytyä jääkaapissa vähintään kolme tuntia.

Vinkki: Jos kiille ehtii hyytyä liikaa kattilassa jäähdytysvaiheessa, sen voi kuumentaa uudelleen notkeaksi.

Punajuuri-vuohenjuustosalaatti

Olimme työporukan kanssa lounaalla vähän normaalia hienommissa puitteissa ja seisovan pöydän tarjoomuksena oli korianterilla maustettu punajuuri-vuohenjuustosalaatti. Lähdin kokeilemaan, miten salaatti onnistuisi ilman ohjetta. No vähän piti netistä hakea inspiraatiota!

Tarkoitus oli marinoida punajuuria pari tuntia, mutta lopulta söimme ensimmäisen satsin vielä niin, että punajuuret olivat haaleita. Joskus se vaan on niin sopivaa närpiä kuormasta!

Tarpeet:

4-6 tuoretta punajuurta
1  ohut pötkö vuohenjuustoa
tuoretta sileälehtistä persiljaa, korianteria, basilikaa tai lempiyrttiäsi

Marinadiin:

0,5 dl hyvää öljyä
0,5 dl punajuurten keitinlientä
puolikkaan sitruunan mehu
hienoksi hakattua yrttiä
ripaus suolaa halutessasi
ripaus valkopippuria

Teko-ohje:

Pese punajuuret ja keitä ne kypsiksi. Jäähdytä punajuuret keitinliemessään. Kuori punajuuret ja ja leikkaa ne ohuiksi siivuiksi.

Sekoita marinadin ainekset keskenään ja anna punajuuriviipaleiden marinoitua noin tunti. Leikkaa vuohenjuusto mahdollisimman ohuiksi siivuiksi. Asettele- punajuuri ja vuohenjuustosiivut lautaselle ja asettele yrtit annoksen päälle. Lisää halutessasi suolaa ja pieni ripaus valkopippuria.

Savuporotäyte palttoonapeille

Ystävien tapaaminen ei aina ole niin mutkatonta kuin toivoisi. Monenlaisten aikataulujen ja tilanteiden yhteensovittaminen on työlästä. Ystäväpiirissä oli loppukesästä pitkästä aikaa häät ja näin porukka saatiin taas kerran kokoon. Kiitokset vastavihityille kivoista kekkereistä tätäkin kautta!

Juhlien illallispöydässä pääsimme maistelemaan monenlaisten herkkujen joukossa myös mainioita savuporotäytteisiä palttoonappeja. Eräs ystävistäni keksi tilata minulta reseptin, jolla noita herkkuja pääsisi nauttimaan jälkeenpäin. Reseptin matkiminen ei onnistunut, sanotaan se nyt tähän alkuun: Ensinnäkin häätarjoiluissa kyse ei ollut palttoonapeista vaan ohuemmista ruissnackseistä. Toisekseen häissä olleet snäksit oli täytetty kosteammalla seoksella kuin omassa versiossani.

Minusta näistä tuli kuitenkin oikein hyviä palttoonappeja. Savuporo on juhlava täyte ja leipäsistä saa helppoa vierastarjottavaa. Jämäkämpi päällys ei heti vetistä palttoonappia pehmeäksi, mutta halutessasi voit lorauttaa täytteeseen hieman kermaa tai maitoa. Kuorruttelin tämän ohjeen mukaisella määrällä yli puolet 300 g palttoonappipussin leipäsistä.

Tarpeet:

1 prk ranskankermaa
n. 100 g maustamatonta tuorejuustoa
1-1,5 rkl piparjuuritahnaa
pari ruokalusikallista silputtua ruohosipulia
pippuria myllystä
100 g savuporoa
(pieni liraus kermaa tai maitoa notkistamiseen)
ruohosipulia tai persiljaa koristeluun
Väinämöisen palttoonappeja

Teko-ohje:

Silppua savuporo pienen pieneksi muruseksi ja hienonna ruohosipuli niin ikään pieneksi hakkelukseksi. Sekoita täytteen aineet keskenään ja anna vetäytyä jääkaapissa puolisen tuntia. Päällystä palttoonapit mahdollisimman lähellä tarjoilua, jolloin leipäset säilyvät rapeina. Koristele ruohosipulilla tai persiljalla.

Noutopöydän kukka-asetelmakurssilta opittua

Espoon työväenopisto järjestää mainioita kursseja! Viimeksi osallistuin Noutopöydän kukka-asetelmakurssille, jossa väkerrettiin itse hieno kukkalaite ja saatiin vinkkejä pöytäkoristeiden tekoon. Kurssilla kukkaset aseteltiin korkeaan maljakkoon soran päälle. Syksyllä kävin vastaavalla kurssilla, jossa asetelma tehtiin sieneen. Tekemisen lomassa tuli tietoa sommittelusta ja kukkien käsittelystä.

Muotivirtaukset suosivat nykyään värikkäitä kimppuja, mutta kurssilla oli vihreä valkoinen teema.

Muutaman päivän ja automatkan jälkeen kukkalaitteeni
näytti tältä. Asetelman on tarkoitus kestää vain juhlapäivä,
onneksi tästä on saanut iloita pitempään.

Jokainen sai työstettäväksi:

2-3 oksaa eustomaa
3-4 neilikkaa
yhden liljanoksan
yhden peikonpähkinän oksan
muutaman heinän/vihreän oksan.

Näiden lisäksi tarvittiin korkea maljakko, koristesoraa ja helmiä tai nauhoja tarpeen mukaan koristeluun.

Ennen asetelman tekoa kukat käsiteltiin eli niihin leikattiin uusi imupinta ja kaikki "puolivälin" alapuoliset lehdet poistettiin ja myös kaikki huonot kohdat poistettiin. Leikkaukset tehtiin terävällä veitsellä. Pesimme alkutoimenpiteenä myös pohjasoran, joka laitettiin varovasti maljakon pohjalle. Vettä asetelmamaljakkoon laitettiin vain pari senttiä sorapinnan päälle, niin, että kukkien varret ylettivät veteen.

Eustoma osoittautui hyväksi asetelmakukaksi, sillä yhdestä oksasta sai irroitettua useampia kukkavarsia ja asetelmaan ei tarvitse ostaa niin paljon materiaalia. Neilikka taas kestää hyvin käsittelyä ja sen kukkaa voi kevyesti käsillä pörröttämällä avatakin vähän. Muuten ohjeena oli käsitellä kukkia hellästi.

Lilja on vielä nupullaan.

Sommittelu olikin sitten vaikeampi juttu. Asetelman pitää sopeutua maljakon kokoon ja muotoon. Lisäksi ihmissilmä valehtelee: Jos ei tietoisesti ajattele, saattaa käydä niin, että jokainen oksa on lopulta samalla tasolla, kun tarkoitus oli laittaa niitä eri korkeuksille maljakon sisään ja ulkopuolelle. Kurssin vetäjä pyysi meitä jakamaan korkeuden kolmeen tai neljään osaan ja laittamaan kukkia nivelkohtiin (esim. 1:3, 2:4 tai 3:4). Tässä maljakkoasetelmassa tavoitteena oli saada kukkavarret menemään suoraan ylöspäin. Viimeisenä maljakkoon laitetut peikonpähkinä ja muutama heinä rikkoivat suoraviivaisen asetelman ja se toi kokonaisuuteen mielenkiintoa. Minulle sommittelussa oli vaikeaa se, että kukat eivät aina asettuneet siihen asentoon, kun toivoin ja en saanut kaikkia poratuksi soran sisään pystysuoraan linjaan. Sitkeällä yrittämisellä sain kuitenkin opettajalta hyväksynnän ja kurssin suoritetuksi :) Koristelin maljakon ulkopuolelta ohuella spiraalilangalla, josta tein herkän vanteen maljakkoon. Nätti yksityiskohta, joka viimeisteli laitoksen.

Lasiin voi sujauttaa myös yksittäisen helmen koristeeksi.
Tämän helpommaksi asetelman teko ei voi tulla.

Oman tekemisen lisäksi saimme opettajalta vinkkejä helppoihin ja pomminvarmoihin asetelmiin ruokapöytään. Yksi hyvin käyttökelpoinen ja helposti toteutettava idea on asettaa peikonpähkinän oksa keskelle pöytää ja laittaa siihen esimerkiksi murattia tai heiniä mukailemaan oksaa. Jos kaipaa vähän romanttisempaa linjaa, niin nopea ja nätti asetelma tulee kuohuviinilaseihin laitetuista kukkasista. Lasiin tilkka vettä ja sitten yksi tai kaksi lyhytvartista neilikkaa, ruusua, vihreää lehteä per lasi. Lasien yhteyteen, pöydän päälle, voi vielä ripotella ruusun terälehtiä. Opettaja kannusti kokeilemaan myös luonnosta jokamiehen oikeuksilla saatavia materiaaleja ja oman puutarhan kukkaloistoa.

Kurssin vetäjän tekemä muunnelma.
Asetelmassa ei ole soraa ja tukea
antaa vihreä alumiinilanka.