Terveisiä Saksasta

Palasimme juuri rengasmatkalta Saksasta. Noin 3500 km reittimme itäisin piste oli Berliinissä, läntisin Bremenin hujakoilla ja eteläisin Leipzigissa. Matka alkoi lautalla Helsingistä Traveündeen ja takaisin tultiin Tukohlma-Turku reitin kautta.

Reissun aikana ehdimme nähdä kevään ja saksalaisen pääsiäisen, käydä safarilla ja mennä hissillä meriakvaarion sisään. Kerron tarkemmin lomakuulumisista myöhemmissä postauksissani ja kunhan soppatykki saadaan kuntoon, ruokareseptejäkin on tulossa!

Satoi tai paistoi, jäätelöä oli tarjolla

Rundreise Teil 3 Bodensee ja Basel

Meillä oli muutama päivä aikaa seikkailla Schwarzwaldin lähiympäristössä. Ihan summan mutikassa tehty päätös pysyä jokunen päivä loman keskivaiheilla samassa majapaikassa oli onnistunut. Jos jossain reissumme kohteessa kannatti olla pitempään niin nimenomaan Schwarzwaldissa kannatti.

Pitkien päivämatkojen jälkeen oli aika tehdä lyhyempiä päiväretkiä. Valikoimme retkikohteeksi Bodenseen ja Baselin eläintarhan. Bodensee eli Bodenjärvi sijaitsee Saksan, Sveitsin ja Itävallan rajalla. Matkaoppaat ja kohteessa näkyneet julisteet lupasivat Alppien siluetin näkyvän, mutta sumuisena reissupäivänä se jäi vain haaveeksi. Bodenseellä olisi ollut nähtävää enemmänkin, mutta valitsimme Autoliiton oppaan avulla kohteeksi Meersburgin järven pohjoisrannalta. Opaskirja lupasi paikan olevan yksi alueen suosituimmista ja turisteja oli paljon. Meitä oli jo aamulla paljon ja iltaa kohti väkimäärä vain lisääntyi. Saavuimme onneksi sen verran ajoissa, että saimme parkkipaikan läheltä kävelykatuja.

Meersburg jakaantuu ylä- ja alakaupunkiin. Alakaupungissa oli paljon kauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Yläkaupungista löytyi niiden lisäksi uusi ja vanha linna. Ylä- ja alakaupungin välissä oli jyrkkiä portaita tai kapeita kujia, jotka yhdistivät kaupunginosat toisiinsa sekä viinitarhoja. Bodenseen pohjoisosa on viininviljelylle otollinen. Jos nyt sattuu omistamaan linnan, miksei laittaisi pihamalle viinitarhaa. Jyrkässä rinteessä ei muuta olisikaan niin helppo kasvattaa.

Lähdimme alakaupungista yläkaupunkiin portaita pitkin. Minua huimasi jo mäen juurella ajatus korkealle kapuamisesta, korkeat paikat eivät sovi minulle. Reitti oli kuitenkin tehty siten, ettei siinä korkeanpaikankammoiselle ollut vaikea kulkea. Puusto portaikon vieressä oli niin tuuheaa, että tuntui kuin puistossa olisi kävellyt. Kuntohan siinä nousussa loppui, mutta mäen päälle päästiin. Ostimme liput ja lähdimme linnakierrokselle yhteen Saksan vanhimmista linnoista.Meitä huvitti ajatus siitä, että aikoinaan Hakkapeliitat olivat jääneet linnan muurien ulkopuolelle ja nyt me valloitimme linnan maksua vastaan.

Linnassa kuljettiin ennalta määrättyä reittiä pitkin ja saimme kartan, jolla pystyimme hahmottamaan tilojen käyttötarkoitusta paremmin. Kierros olikin mielenkiitoinen: linnassa oli työnäytöksiä ja soittoa ja muutakin elämää. Saimme miekkailuoppia, näimme kirjurin ja harpunsoittajan. Myös Bodenseelle aukeavat maisemat sekä linnan pieni puutarha olivat mieleenpainuvat.

Pasta carbonara - jäätelöstä!

Linnakierroksen jälkeen kävimme kiertelemässä ylä-ja alakaupungin kujilla ja poikkesimme myös muutamaan turistikauppaan. Meitä oli alkanut kiinnostamaan käkikellon hankinta ja kartoitimme valikoimaa ja hintatasoa. Kävimme myös hyvin tylsässä viinimuseossa katsomassa isoa viinitynnyriä. Ihmettelimme, miksi Autoliiton opas erikseen suositteli museota, meitä se ei liiemmin kiinnostanut. Jalkaisin vietetyn päivän jälkeen tuntui taas hyvältä ajatukselta istahtaa auton penkille ja jatkaa matkaa viinitarhojen läpi majapaikkaamme.

Baselin eläintarha

Akvaarioharrastuksemme vie meidät monesti reissuillamme eläintarhoihin, mutta tällä kertaa lähdimme virtahepojen perässä Sveitsiin Baselin eläintarhaan. Aivan päivän aluksi poikkesimme ostamaan matkamuistoksi käkikellon Tribergistä ja jatkoimme matkaa sieltä kohti Sveitsiä. Onneksi navigaattorimme tunsi myös pikkutiet, sillä reittimme meni todella pieniä kärrypolkuja pitkin eteenpäin. Toivoimme, ettei kapealla tiellä tulisi vastaantulijoita, eikä tie ollutkaan vilkasliikenteinen. Muutamien kilometrien päästä pääsimme isommalle tielle ja turistibussejakin ja -palveluita alkoi taas näkyä. Lopulta matka jatkui ruuhkaista moottoritietä pitkin. Sveitsin rajalla luulimme joutuvamme rajamuodollisuuksiin, mutta kyse olikin moottoritiemaksun perimisestä. Meidän kohdalla kyse oli jo enemmänkin ryöstöstä, sillä maksu oli lähemmäs 40 euroa ja kulkisimme moottoritietä vain muutamia kilometrejä. Olimme maksusta niin häkeltyneitä, ettemme hoksanneet kysyä, olisiko ollut jotain muuta reittiä tai vaihtoehtoa. Autollani saa ajaa tämän vuoden ilmaiseksi Sveitsissä. Liput eläintarhaan olivat onneksi kohtuuhintaiset ja pysäköintikin oli melko edullista.

Olimme ottaneet edellisenä iltana selvää Baselin eläntarhan lajistosta ja virtahepojen lisäksi pääsisimme moikkaammaan sarvikuonoja, kirahveja ja norsuja. Odotimme myös apinoiden näkemistä, niiden touhuja kun olisi hauska seurata. Ensimmäiseksi kävimme kuitenkin katsomassa eläintarhan akvaario-osaston. Se ei ollut missään tapauksessa huono, mutta minusta ei myöskään erityisen hieno. Arviooni saattaa vaikuttaa se, että tämän vuoden puolella vierailimme todella hienossa Dallas aquariumissa.  Mainitsemisen arvoista on se, että kivikaloja oli esillä. Niitä näkee yleensä harvemmin.

Seuraavana suuntasimme kohti virtahepoja, jotka olivat parhaillaan uimassa. Eläinten koosta ei oikein saanut selvää, mutta kovaa tuhinaa ne pitivät. Katselua haittasi jonkin verran heinät ja kaislat, joiden katveeseen eläimet jäivät. Tarha olisikin kaivannut puutarhurin otetta myös monen muun aitauksen kohdalla. Kunhan löysi pusikon seasta raon, eläimet olivat hyvällä katseluetäisyydellä. Apinatarhat olivat vaatimattomat, mutta norsuja, savikuonoja ja leijonia oli enemmän. Satuimme vielä ruoka-aikaan paikalle, joten näkemistä pusikon katveesta riitti. Papukaijatalo oli hieno, kun linnut olivat siellä vapaana ja niiden väriloistoa pääsi ihailemaan. Haikarakin nähtiin pesimässä!

Eläintarhakierroksen päätteeksi kävimme nopeasti jäätelöllä ja jatkoimme matkaa kohti Saksaa ja Schwarzwaldia. Kuljimme nyt eri reittiä kuin menomatkalla ja matkan varrella oli tarkoitus päästä maistamaan Schwarzwaldin kakkua ja käydä syömässä. Kakkupalan hankinta ei ollutkaan piece of cake, vaan sen perässä piti käydä useammassa kahvilassa, kunnes tärppäsi. Ruokailu ei myöskään onnistunut helposti, sillä ravintolat pitivät oviaan kiinni maanantaisin tai ainakin sulkivat normaalia aikaisemmin. Saimme kuitenkin pienen kiertelyn jälkeen järjestettyä mainiot schnitzelit kyläravintolasta.

Schwarzwaldin tummat metsät, serpentiinitiet ja käkikellot oli aika jättää taakse ja aloittaa kotimatka. Vaikka auton keula käännettiin pohjoista kohti, oli vielä edessä reilun kahden tuhannen kilometrin ja useamman päivän taival. Niistä jatkan seuraavassa osassa.

Terveisiä Teksasista, osa 3 San Antonio Sea World

Teimme Yhdysvaltojen lomamatkallamme neljän päivän rengasmatkan Dallasista San Antonion kautta Houstoniin. Välimatkat olivat melko pitkiä, mutta onnistuimme välttämään pahat ruuhkat ja matka sujui joutuisasti. Ruuhkien vuoksi matka-aikaan voi tulla useita lisätunteja.

San Antoniossa määränpäämme oli Sea World, jonne halusimme tutustua jo pelkästään oman akvaarioharrastuksemme vuoksi. Ennen merimaailmaa pysähdyimme San Marcosin outletissä. Se ajansäästö mikä voitettiin ruuhkattomassa ajomatkassa, otettiin sitten takaisin outletissä kiertelemällä. Minulla oli tarkoituskin uudistaa vaatekaappia ja juuri nämä outletit olivat siihen tarkoitukseen sopivia paikkoja.

Sea Worldissä ei ollut vielä alkanut kesäsesonki ja kävijämäärä oli maltillinen. Aloitimme vierailun merimaailmassa vähän porttien aukeamisen jälkeen ja lopetimme sen hieman ennen porttien sulkeutumista. Kaikki palvelut eivät olleet vielä auki hiljaisemman sesongin vuoksi, mutta enemmänkin se tarkoitti sitä, että myyntikojuja oli vähemmän. Vesisuksishow olisi ollut vasta toukokuusta alkaen ja se meiltä jäi näkemättä.

Sea Worldissä oli muutamia huvipuistolaitteita ja Sesame Street alue pikkulapsille. Meille aikuisille (sopivat toki myös lapsille) tarjolla oli useampia show-esityksiä, joissa päätähtinä olivat valaat, delfiinit ja muut Sea Worldin eläimet. Juuri nämä showt olivat niitä, joiden takia Sea Worldiin kannatti mennä ja kallis, noin viidenkymmenen taalan, lippu maksaa. Kala- ja koralliakvaariot eivät olleet täällä mitenkään ihmeellisiä: melko tavallisia kaloja ja paljon muovikoralleja.

Amerikkalaiseen tapaan esitykset oli laadittu perusteellisesti ja viihdyttävästi. Vastaavaa en ole nähnyt missään muualla. Siinä missä Särkänniemen delfiinit ovat taidokkaita temppuilijoita, amerikkalaiset delfiinit osaavat vähemmän, mutta esityksen kokonaisuus valoineen, äänineen ja muine elementteineen on ihan omaa luokkaansa. Merileijonaesityksessä yksistään lavasteet ja alkulämmittelijänä toiminut stand-up koomikko olivat erittäin vakuuttavia. Näimme esityksissä mm.maitovalaita, delfiinejä, miekkavalaita ja delfiinejä.

Mieleenpainuvin show oli palkintojakin voittanut Azul, jossa näyttämölle marssitettiin delfiineiden ja valaiden lisäksi yksi koomikko, akrobaatteja, lintuja, taitouimareita ja uimahyppääjiä. Yksistään papukaijaparven lento katsomossa oli kaunista katsottavaa, kun siipien alapuoli loisti värikkäänä.

Terveisiä Texasista - Osa 2 Dallas World Aquarium

Yleensä lomamatkalla käymme aina akvaariossa tai eläintarhassa. Eläinten katselu on hauskaa ja rentouttavaa puuhaa. Samalla saamme vinkkejä myös omien kotiakvaarioiden sisustamiseen ja hoitoon. Edellisellä Dallasin reissullani akvaario oli suljettuna remontin vuoksi, mutta tätä kannatti odottaa.

Dallas World Aquarium  on paras näyttely, jonka olemme kokeneet: Amerikkalaiseen tapaan näyttely oli rakennettu viimeisen päälle hienosti. Erityisen vakuuttuneita olimme merivesialtaista, jotka oli tehty maantieteellisten alueiden mukaan. Altaita oli moninkertainen määrä siihen nähden, mitä olemme aikaisemmin nähneet. Muovikoralleja ei näkynyt missään, mutta aitoja versioita oli runsaasti kirkkaissa väreissä esillä. Hai- ja rauskualtaan läpi pääsi kävelemään putkea pitkin ja katsottavaa riitti sielläkin. Merihevosia oli lukuisia ja useammassa pienemmässä altaassa. Cyanoa (sinilevää) tai aiptasiaa (meriakvaariossa haitallinen ja ikävännäköinen koralli) ei liiemmin näkynyt, joten merivesiharrastajatkin pystyivät kiertämään näyttelyn ilman kämmenpohjien hikoamista.

Yllätys oli se, että Dallas World Aquariumissa oli nähtävillä paljon nisäkkäitä, lintuja ja kasveja. Jo ennen lipunmyyntiä nousimme mutkittelevaa liuskaa pitkin kasvien ja lintuhäkkien lomassa ylöspäin. Näyttely itsessään alkoi yläkerrasta, vesiputousten ylätasanteelta valuen sieltä alaspäin merenpohjaa kohti. Matkalla nähtiin apinoita, laiskiaisia, papukaijoja ja muita lintuja, osa vapaasti lentäen. Kevät oli tullut myös näyttelyyn ja linnuilla oli pesimäpuuhat mielessä. Erikoisin nisäkäs oli kokonaan vedessä elävä merilehmä (manatee), joka asui suuressa jokialtaassa.

Makeanveden kaloja, mm. piraijoita, ja matelijoita oli myös esillä. Sammakkopuolelta oli edustettuna ne "tavalliset" lajit, joita näkee joka näyttelyssä, mutta isossa näyttelyssä tietysti tulee uusiakin tuttavuuksia vastaan. Jokaisesta lajista oli asianmukaiset opasteet esillä, mutta keskityimme enemmänkin eläinten ja kasvien ihailuun.

Akvaariovierailu oli yksi loman tähtihetkistä, toivottavasti pääsemme uudelleen!